Helvetinviikko keskiviikko: Ajanhallinta

Keskiviikko 5.6.2019 klo 19:33 - Marjut Helvelahti opettajayrittäjä

Keskiviikoksi en tehnyt etukäteen ihanteellista päivä ohjelmaa, vaan valmistauduin päivään lisäämällä tietosuuttani arvoistani, unelmistani ja tavoitteistani. Päätin kuunnella itseäni ja varasin aikaa kiireettömään aamuun. Se alkoi pitkällä puolentoista tunnin lenkillä. Ilo-koira yritti jäädä haistelemaan aamun tuoksuja ja viivytteli, mutta innostui sittenkin vauhdikkaaseen menoon kohti Mulon rantaa. R.jpg

Sinne päästyämme huomasin, että asioita on Pyhäselän rannassa tehty etukäteen, hyvissä ajoin, suunnitelmallisesti. Juhannuskokko oli siellä valmiina odottamassa juhlahetkeä. Loistavaa valmistutumista tulevaan juhlaan – ei tule kiire. Ranta oli siisti ja valmiina ottamaan meidät aamu-uimarit vastaan. Ilo tosin ei välitä uimisesta.

Lenkki rantaan kulkee rautatiesillan ja vanhan Lappeenrannan tien yli. Tiedän kelloajat aamulenkillä junan ja linja-autojen perusteella. Aamujunat Helsinkiin ohittaa Reijolan noin 05:19 ja 06:17 ja linja-auto Joensuuhun pysähtyy Siirtolantien kohdalla 6:15, 7:15 ja 8:15. Aina varma asia on, että naapurin auto käynnistyy 06:50 ja hän lähtee töihin. Mahtavaa täsmällisyyttä!

Itse olen luovaa tyyppiä ja vaihtelen aamujeni aikatauluja päivien ohjelmien mukaan. Minusta parasta on, kun varaa aikaa ja saa rauhassa flow- tilassa tehdä itselle merkityksellistä työtä, asioita jne. Huomaan tarvitsevani itsekuria, jotta saan rutiinit hoidettua ja pääsen lukemaan ja kirjoittamaan, lenkille ajattelemaa tai kuunetelemaan jotkin mahtavaa kirjaa.Rata.jpg

Mielestäni elän arvojeni mukaan ja varsinkin nyt helvetinviikolla. Terveys ja hyvinvointi on rehellisesti vienyt aikaa, kun valmistan ruoan itse terveellisistä ruoka-aineista ja itsekerätyistä marjoista. Huippua on perhe ja ystävät, jotka kannustavat eri puolilla Suomen minua tällä helvetinviikolla. Mahtava fiilis! Suurkiitos Kaisa – tytölle ja Helmille, Tomille ja Timolle. Kiitos ja kumarrus miehelleni, jonka on ilmeisesti tässä 40 vuoden aikana (what 40v! - totta) tottunut ideoihini ja pysynyt vakaasti savuttomana moottoripyöräilijänä.

Helvetinviikon ajanhallinnan, vai sittenkin ajan hallitsemattomuus, keskiviikko yllätti. Sain tänään aikaa yli kalenterin - kuin extraa 2,5 tuntia. Olin merkinnyt tämän päivän kohdalle kalenteriini klo 16.00 – 18.30 sovitun menon. Mutta hups, se onkin huomenna. Alitajuntani järjesti ajanhallinnan keskiviikolle yllätyksen. Nauroin ääneen asialle, koska huomisen kohdallakaan ei ole sovittua tapaamista ja ilta lenkille ehdin hyvin.

Uskon suunnitteluun. Jos ja kun haluan pitää arjen hallinnassa ja parantaa menestymisen mahdollisuuksia, minun täytyy suunnitella. Enemmän, tarkemmin ja vielä noudattaa suunnitelmia. Tänään olen varannut aikaa suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Olen kerrannut jo arvoni ja visioni, unelmani, mutta mielestäni tavoitteet eri ajanjaksoille tulee tsekata. Ei muuten ole helppoa. Onko teillä selkeät, hyvät, mitattavat tavoitteet? Tavoitteet ja suunnitteluvaihe luo perustan onnistumiselle.

Siis vielä tänään suunnittelua ajanhallinnan merkeissä: vuosisuunnitelma, kuukausisuunnitelmat, viikkosuunnitelma ja päiväsuunnitelma. Teemme muuten näitä tällä viikolla ProRiveriassa, töissä, ihan täysillä. Yllättävää sama meininki sivutoimisessa yritystoiminnassani, koska kesäaikaan yleensä on intoa ja aikaa tehdä suunnitelma tulevaisuuden polulle.

Ajanhallintaan liittyvää kirjallisuutta kahlasin viime syksynä, kun aikataulutin päätoimisen Riverian työni, tiimimestarivalmennuksen TiimiAkatemiassa, sivutoimisen yrittäjyyteni ja päätöksen liikkua, joogata ja lukea päivittäin. Alla muutama tärppi. Aika on arvokkainta, mitä sinulla on. Pidä siitä huolta.

tee-itsestasi-mestariajattelija.jpg

Stephen R. Covey: Tie menestykseen 7 toimintatapaa ..

Iina Rytikangas: Tehokas ajankäyttö

Marika Roth: Menestyjän bisnespankki

Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija

Satu Pihlaja: Aikaan saamisen taika

Erik B. Larssen: Helvetinviikko

Ajansiivuouskirja, Gummerus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aika, arvot, tavoitteet, suunnittelu

Opettajayrittäjä - Unelmaduuni

Lauantai 29.12.2018 klo 10:47 - Marjut Helvelahti opettajayrittäjä

”Prrrrr! Herätyskello maanantaiaamuna. Mahtavaa. Ihanaa päästä taas töihin! Kun yhdistää intohimon ja ansainnan, töihin lähtö ei tunnu pinnistelyltä vaan seikkailulta, jonka toivoisi jo alkavan.  Työstään voi tehdä itsensä näköisen. Työtä voi tehdä silloin kun itselle sopii ja siellä, missä itselle parhaiten sopii. ” Satu Rämö ja Hanne Valtari kertovat kirjassaan Unelmaduuni, miten loikka unelmaduuniin tehdään.IMG_8120.jpg

Joensuussa joulukuun tiistai-ilta on pimeä, pieni pakkanen ja maan peittänyt lumi antavat valoisuutta yhdessä jouluvalojen kanssa. Kun kävelin sisään Karsikon koulun pääovista, huomasin myös kauniin joulukuusen vasemmalla ja sisällä aulassa oli tarjolla myös jouluista glögiä ja hyvää kahvia. Näin sain rauhallisen ja hyvän alun tulevaan koulutukseen.

Minusta nämä tilaisuudet ovat valmennuksia, koska ne sysäävät meitä eteenpäin tekemään asioita unelmien ja tavoitteiden eteen. Istun valmiina kuin partiotyttö auditoriossa, rivillä viisi, kun kollegani opettajayrittäjä Markku Räty aloittaa koulutuksen. Hän on mies, joka hallitsee ja ymmärtää luvut, työskentelee määrätietoisesti, on selkeä sanainen ja luotettava, olipa kysymyksessä Riverian, Taitaja 2019 tai yrittäjän työt. Markku heiluttaa koulutuksensa alussa keltaista kirjaa kädessään insinöörin ottein ja aloittaa:

”Tässä on Positiivareiden kalenteri, missä on tavoitteet vuodelle 2019. Aloin tehdä tavoitteita itselle ja sinne tuli: rauha ja tasapaino, varmuus ja innostus, rohkeus muutokseen, työ, jota rakasta, luonto ja retkeily, matkat ja elämykset, sydämellä ystävät. Siitä lähti muodostumaan unelmakartta, jonka nimi on Unelmaduuni 2019.” 

Hienoa ajattelen, minäkin haluan kartan, jonka avulla löydän unelmaduunin, unelmahomman. Markku luetteli myös minulle tärkeitä tavoiteasioita esimerkiksi: tasapaino, rohkeus muutokseen, luonto, työ, jota rakastan, sydämellä ystävät. Vau, nämä alleviivaan ja kirjoitan muistikirjani sivuun. Onhan totta, että edelleen intohimo yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyden edistämiseen kumpuaa lämpimänä rinnassani. Ajattelen sen unelmaduunini olevan sillä suunnalla, niiden yhdistelmä tai jotakin sellaista. Unelmahommia kohti moni kulkee mutkaisen ja pitkän matkan. 

Siinnä kuunnellessa mieleeni nousee äitini (Vieno Kähkönen os. Puhakka) tarinan, siitä miten hän teki töitä kohti unelmiaan, ja rohkean päätöksen tammikuussa 1955. Äitini perhe asui Pohjois-Karjalassa, Ilomantsissa, Siitarin vaaralla, josta on mahtsiitari.pngavat näköalat Koitere-järvelle. Kotitila oli saatu kuntoon sotavuosien jälkeen yhteisvoimin, niin kuin muutkin kyläläisten ja Siitarin vaaran talot ja tilat. Nuorena tyttönä äitini työt keskittyivät maatilan töihin: lehmien lypsy ja hoito, maitotonkat tienvarteen, voin kirnuaminen, kanalasta ja sikalasta huolehtiminen, polttopuiden teko, tuulivoiman kautta sähkön talteen otto ja käyttö ja vuoden ajoista riippuen marjastus, kalastus sekä metsästys. Olihan hänestä Karjalais-lehdessä artikkelikin, kun karhun isänsä kanssa veteen ampui ja veti sen veneellä käsin rantaan. Hän onnistui vielä saamaan kyläkaupasta myymäläapulaisen työn. Näiden töiden ohessa äitini harrasti kilpahiihtoa ja nousi palkintopallille kerta toisensa jälkeen. Pian huomattiin, että hän oli lahjakas hiihtäjä. Niinpä eräänä päivänä, hiihtokilpailun jälkeen, hänelle tarjottiin paikkaa hiihtojoukkueesta ja samalla toimistotyöpaikkaa Joensuusta Keskosta, että hän pääsisi treeneihin ja kilpailuihin. Tämä oli hänen yksi unelma, tavoite, jonka saavuttaakseen hän oli, lähes salaa vanhemmiltaan, opiskellut liiketaloutta Suomen kirjekurssiopistossa.

6_2.jpg

Kotonaan ja kyläkaupassa hän kertoi innoissaan tarjotusta mahdollisuudesta. Kyläkauppias antoi vastatarjouksen ja kertoi, että Naarvassa avataan pian Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja siellä olisi hyvä paikka tarjolla hänelle. Silloin äitini muisti, että useasti hän hiihti kymmeniä kilometrejä päästäkseen hiihtokilpailuihin tai linja-autolle, joka vie kisapaikkaan. Jos hän lähtisi Naarvaan, ne matkat vain pitenisivät. Kotona todettiin, että eihän sinusta ole Joensuuhun ja toimintotöihin – maalaistyttö. Silloin hän teki päätöksen, että nyt lähden Keskoon toimistotöihin ja panostan kilpahiihtoon. Kotonaan hän pakkasi tavarat laatikkoon, vaatteet matkalaukkuun, kilpailuasut ja eväät reppuun. Ulkona tuiskutti lunta, silti hän kaivoi esiin polkupyörän ja sukset. Polkupyörän tavaratelineelle hän laittoi laatikon ja matkalaukun narulla kiinni, ja sukset hän sitoi pitkittäin kiinni pyörään. Sitten reppuselkään ja matkaan kohti uusia mahdollisuuksia. Äitini kertoi, kuinka polkupyörä muutaman kerran luiskahti reenjäljestä lumihankeen ajaessa, niin että piti taluttaa pyörää. Silloin hän oli ajatellut, että vaikka pitäisi kantaa tämä pyörä ja tavarat, niin nyt tammikuun lumituiskussa 1955 alkaa minun uusi elämä. Ennen Joensuuta oli edessä vielä kisamatka Ilomantsiin. Niinpä hän oli järjestellyt asiat seuraavasti: Keskon suunta-autoon matkalaukku, laatikko ja polkupyörä. Sukset ja reppu mukaan Ilomatsin linja-autoon.

Nyt 2018 vuoden loppupuolella, 63 vuoden jälkeen, äitini kertoo olevansa todella tyytyväinen, että teki rohkean päätöksen ja lähti kohti mahdollisuuksia, kohti omia unelmiaan. Edelleen, 86- vuoden ikäisenä, hän vielä käy Pohjois-Helsingin alakouluilla kertomassa koulutiensä aloittaneille lapsille minkälaista koulunkäynti, hiihtäminen, kalastus ja karhunmetsästys olivat hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Hän sanoo, että kouluvierailut ja muut yhteisölliset päivät antava hänelle iloa ja energiaa niin kuin hiihtokin.    

Uuteen_nousuun.jpg

Hiihdosta nykyhetkeen, ja Markku jatkaa, miten Unelmaduuni 2019 tehdään kimpassa, yhteistyössä, hyvässä porukassa. Tähän on monta mahdollisuutta ja kaikkea tekemistä vahvistaa pienten askelten voima. Myös Jenny Belitz-Henriksson kirjassaan Uuteen nousuun korostaa samaa asiaa: pienten askelten voima, vähän kerrallaan kaikkia sellaisia asioita, jotka vievät sinua tavoitettasi ja unelmaasi kohti.  Ja hän myös muistuttaa, että et ole yksin – tehkää kimpassa, toimikaa yhdessä. Yhteistyön ja yhteisen tekemisen voima antaa meille energiaa ja onnistumisia. 

Satu Rämö ja Hanne Valtari, niin kuin monet meistä, jotka istumme nyt Karsikon koulun auditoriossa, haluavat että töissä on mukavaa, ja että töitä voi tehdä hyvässä porukassa. He muistuttavat, niin kuin Markku Rätykin valmennuksessaan, menestyvää bisnestä ei tehdä kuukaudessa eikä unelmahommiin hypätä hetkessä.

”Saat aikaa kiinnostaville asioille, kun teet niistä työn,” neuvoo Satu. Hän neuvoo myös katsomaan unelmiamme pienen välimatkan päästä ja miettimään, miten niitä kannattaa niitä lähestyä. ”Päätä tänään, että haluat työn, joka on sinulle unelmahomma. Siitä se lähtee. Työskentele sen jälkeen päämääräsi eteen, ja unelmatyö voi olla sinun – ehkä jo ensi vuona tai sitä seuraavana. Tärkeintä on tehdä päätös ja aloittaa matka. ” neuvovat Satu ja Hanne. ”Arki ei ole enää lomanodotusta vaan työssä käymisestä syntyvää iloa.” kannustaa Satu ja kiteyttää vielä vakuuttavasti: ”Onnellisuus on menestyksen korkein muoto.”    

Kansi_1188.jpg

”Onnellisuus on menestyksen korkein muoto” tuo mieleeni kirjan, jonka luin tässä Joulunaikaan. Vanha klassikko Charles Dickensin, Saiturin Joulu. Päähenkilö Scrooge vihaa joulua ja muut ihmisetkin ovat vain vaivaksi ja haitaksi. Tarinassa/sadussa Scrooge, armoton, ahne, kiristävä, kova ja karkea vanha synnin orja tapaa Jouluna menneitten joulujen, nykyisten joulujen ja tulevien joulujen henget. Sydäntä riipivät kokemukset ja kokemiset saavat Scroogen kauhun valtaan ja hän muuttuu. Rakkaus läheisiin ja kaikkiin ihmisiin aukeaa ja auttamisen halu puhkeaa kukkaan ja Scrooge lupaa: ”Minä aion elää entisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Kaikkien kolmen henget saavat vaikuttaa minussa. Taivas ja Joulun aika olkoot kiitetyt tästä! Minä olen onnellinen, kuin enkeli, minä olen iloinen kuin koulupoika. Iloista Joulua jokaiselle ja Onnellista uuttavuotta koko maailmalle.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: unelmahomma, hyvä porukka, tavoitteet, onnellisuus

Opettajayrittäjä - Arvot - Kirkas suunta

Maanantai 10.12.2018 klo 22:33 - Marjut Helvelahti opettajayrittäjä

IMG_7982.jpgKoitere- järvi avautuu jäisenä kauniissa auringonpaisteessa joulukuun 1. päivänä, kun teen rantamökissämme syksyllä kaadetun karhunlihasta lihapullia. Rantamökissämme pääsen samalla mukaan Matti Alaluhdan oppeihin ja elämään, kun Raiko Häyrinen lukee BookBeat:n kautta kirjaa Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima.

” Koneella oli vahva, terve kulttuuri. Ihmisillä oli halu saavuttaa sovitut tavoitteet ja halu oppia uutta. Arvojen määrittelyä varten teimme ensin perustyötä johtokunnassa. Päädyimme neljään arvoon.

  1. Asiakkaan ilahduttaminen
  2. Tahto uudistua
  3. Into saada aikaan
  4. Yhdessä onnistuminen

Kaksi keskimmäistä olivat Koneen vallitsevia vahvuuksia. Kaksi muuta olivat tärkeitä kehityskohteita.”

Arvoihin liittyen ajatukseni karkaavat omiin arvoihini, millainen haluan olla ja millaisia asioista arvostan. Lämpöä rintakehääni tuovat perhe, rakkaus, avoimuus, luottamus ja luonnon kunnioittaminen. Ne näkyvät ja tuntuvat myös täällä rantamökissä, saunamökissämme, kalevalaisessa maisemassa, Hirsiniemen yhteisöllisyydessä, välittämisessä, perhekeskeisyydessä. Koitereen rannalla, Hirsiniemessä, mökkiläiset avoimesti astuvat sisään naapuriin ja meillekin tuodaan usein tuoretta juuri pyydettyä ja perattua kalaa, esimerkiksi siikaa, kuhaa, taimenta. 

10463704_720425498032508_6701270388540481667_o.jpg

Mieleeni tulee muutaman vuoden takaa hieno heinäkuun hetki, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ystäväpariskunta Lohjalta oli juuri pääsyt pölyisiltä maanteiltä tänne koivikkomme varjoon pielityynen Koitereen rantaan. Huurteisissa laseissa kupli kylmä kuohujuoma ja kaikilla oli hymy huulilla. Käännämme katseen järvelle ja huomaamme kuinka tervattu puuvene kaartaa laiturimme viereen ja samalla vävypoikamme Teemu juokseekin jo ottamaan veneilijää vastaan. Veneestä ojennetaan Teemulle paketti, ja kalastajatätini toivottaa meille hyvää kesäpäivää. Kiitämme ja toivotamme hänet tervetulleeksi joukkoomme, mutta tätini puinen kalastajavene kaartaa jo kohti ulappaa auringonsäiden luodessa veneen ympärille kultaisen hohteen. Teemu avaa lämpimän paketin, ja seurueemme pääsee nauttimaan aamulla kalastettua ja juuri savustettua kalaa. Saan kiitosta siitä, miten hyvin kuohujuomamme ja tämä savukala sopivat yhteen ja miten kuha on juuri oikean suolaista ja siitä löytyi juuri oikea katajainen ja leppäinen vivahde. Hymyillen katson järvelle, ja nimeen jonka takana on tätini mökki, Puhuri nimeltään.

IMG_5866.jpg

Myöhemmin ilta-auringon lähettäessä laiturillemme kesäisen lämpöisiä säteitään ystäväni Teija vetää minut sivuun ja kuiskaa minulle: ”Marjut, ole nyt aivan rehellinen ja kerro, miten järjestit sen, että juuri, kun me tulemme tänne, niin tuodaan perinteisellä kalastajaveneellä lämmin herkullinen savukala, kun kuohujuomat olivat viileinä laseissa. Hei, en huomannut sinun soittavan tai lähettävän viestiä. Ja kuinka paljon tämä kustansi.”  Katson Teijaa, mietin hetken ja vastaan avoimesti ja rehellisesti: ”En tiennyt tästä mitään, ja tätinikään ei tiennyt, mihin aikaan olette tulossa. Hän vaan tulee ja käväisee täällä muutaman kerran viikossa ja me siellä. Kun leivon karjalaisia leivonnaisia ja muutakin niin, vien hänelle tervehdykseksi jotakin, ja useasti hän tuo tänne kalaa ja marjoja, kun on eläkkeellä oleva opettaja, joka rakastaa kalastamista ja marjastusta metsässä.” Tämä oli avoimesti ja luottamuksella totuus, sillä näitä asioista ei rahalla saa.  

 Tämän vuoden joulukuun alku on selvästi ladattuna arvoilla. ProRiveriassa, yrittäjyyden oppimisympäristössä, Vihreä yrittäjyys koulutuksessa pureudumme maanantaina ja tiistaina arvoihin.  Vihreän yrittäjyyden, kiertotalouden perusta on arvot; yrityksen arvot ja yrittäjien arvot ja asiakkaiden arvot. Yrittäjä, Gyöngyi Mâtray, Ecotelligent Oy:stä saa meidät ajattelemaan digitaalisuuden kehitystä ja tulevaisuutta sekä vertailemaan teräksestä ja puusta valmistettujen tukiasemien ekologisuutta. Kaiken perustaksi hän nostaa arvot ja kysyykin, että mitkä ovat meidän arvot ja elämmekö niiden mukaan päivittäin. Dialogipiirissä istuessani mieleeni tulee keskusteluhetki Riverian arvoista kuntayhtymän johtajan Esa Karvisen kanssa, kun tein haastattelua tiimimestarivalmennuksen liittyen. Kerroin, kuinka olin lähes ihastunut Koneen arvoihin; asiakkaan ilahduttamiseen, tahtoon uudistua, intoon saada aikaan ja yhdessä onnistumiseen. Nämä arvot ovat minulle lähes kuin omat työhön liittyvät arvot. Kysyinkin Esa Karviselta, että, mitä sanot näistä? Sopisivatko nämä Koneen arvot mielestäsi Riveriaan? Hän katsoo minua hymyillen, pyörittelee kynää ja kuminauhaa kädessään ja miettii hetken. Saan vastauksen: ”Sopisi hyvin. Vaatii vaan rohkeutta viedä näitä asioita kuntayhtymään, koulutusorganisaatioon. Nämä ovat varmasti yrityksissä helpompi viedä eteenpäin ja ottaa käyttöön. Vastaavien arvojen ottaminen vaatii rohkeutta, kun ollaan koulutusorganisaatiossa, jolla on vahva historia – taakka historia.”  Keskustelemme hetken vielä Riverian arvoista, jotka ovat asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja vastuullisuus. Esa Karvinen pohtii keskustelun aikana keskittyneesti, että kuinkahan moni Riverian henkilökunnasta osaisi kertoa nämä arvot, jos lähtisimme nyt kysymään.

Palaan dialogipiirissämme nykyhetkeen ja kysyn opiskelijoiltamme Riverain arvoja. He katsovat minua ihmeissään. What? Mitä? Pitäisikö meidän tietää ne? Kerron Riverian arvot ja alkaa keskustelu, miten nämä näkyvät, tuntuvat täällä ja heillä opiskelun päivittäisessä tekemisessä. Ensin kuitenkin jouduimme avaamaan, mitä nämä sanat, termit oikein tarkoittavat. IMG_5485.jpg

Tätä asiaa olenkin pohtinut tämän viikon, eikö arvot tulisi näkyä toiminnassamme, vaikka emme edes osaisi niintä sanoa. Meidänhän tulee elää arvojemme mukaan. Mitkä ovat arvoni? Miten, osaamme panostaa ja keskittyä arvojemme mukaiseen toimintaan, jos emme tiedä tai muista niitä. Näihin kysymyksiin löysin vastauksia kirjasta Aaltonen, Pajunen, Tuominen: Syty ja Sytytä, joka on löytänyt paikkansa kirjahyllyssäni. ”Arvot ovat enemmän kuin sanoja. Ne ovat kaikkea valintoja ja tekoja. Näiden valintojen seurauksia voi havaita omasta ja muiden käyttäytymisestä.” Arvot siis ankkuroivat järkeä ja tunnetta.

Arvoviikko jatkuu ja tiistai-iltana 4.12. istun Karsikon koulu auditoriossa BusinessPlan valmennuksessa. Olen valmiina kuulemaan, kouluttajan joka sanan. Hän aloittaa: ”Jos sinulla on haasteita, menestyt”.  Hän haastaa meidät visioimaan, missä olemme 2020, 2028 ja jopa 2035. Missä sinä olet näinä vuosina? Onko sinulla visio omasta elämästäsi? Taitava kouluttaja nostaa esiin pohjoismaalaisen hyvinvointialan yrityksen arvot inhimillisesti ja haastaa jälleen meitä kysymyksillään.

Taitava kouluttaja aloittaa arvoista: "Yhdessä; Teemme töitä yhdessä, nauramme yhdessä, itkemme yhdessä ja olemme parempia yhdessä. Kenellä teillä on työpaikka, jossa on arvo, että teemme töitä yhdessä?" Auditoriossa kuuluu pientä naurua, mutta vain muutama käsi nousee arasti ylös. Hän kertoo, että tämä arvo on merkittävä yrityksessä, mutta esimerkiksi aika tuntematonta vaikka kuntasektorilla. ”On tärkeää, että työtä ei tarvitse tehdä pelko takapuolessa ”, kouluttaja jatkaa tyytyväisenä nykyiseen työhönsä.

IMG_8059.jpg

Kaitzen, jatkuva kehittyminen; lupaamme oppia siitä, mitä teemme ja jatkaa asioiden kehittämistä. Kouluttaja sanoo, että tämä on hänelle uusia asia. Minulla taas tulee mieleen Lean – filosofia ja että oleellinen osa sitä on ”Kaizen” eli jatkuva parantaminen. Hän ohjaa meitä, että ei kannata jäädä pois, sillä on kiva aina nähdä, mitä uutta tulee. Viimeisen vuoden aikana olemme siirtyneet työskentelemään zoomissa yhä enemmän edeten kohti kansainvälisiä markkinoita yhä varmemmin.    

Miten olemme innovatiivisia? kysyy kouluttajamme. Innovatiivisuus arvoon kuuluu, että tuomme uusia innovaatioita markkinoille. Kuulemme tämän jälkeen kysymyksen että, mitä tarkoittaa tinkimättömyys. Tinkimättömyys; pyrimme täyttämään odotukset ja pidämme aina sanamme. ”Kohdellaan asiakkaita tämän arvon mukaan. Ole tinkimätön asiakaspalvelussa” neuvoo kouluttaja. ”Kuka teistä on tinkimätön?” kysyy hän. Käsiä ei nouse. Kouluttaja kertoo, kuinka siirtyi terveelliseen ruokavalioon ja jätti vehnäleivän pois. Eräänä aamuna hänen tyttönsä tuli aamiaispöytää ja tokaisi: "Hyh, äiti syöt vehnäleipää – mahtaa ne solukalvot tukkeutua." Yleisössä tämä saa aikaan iloisen naurun. "No jäin kiinni ja niin empä ollut tinkimätön tässä asiassa ja arvossa” tunnustaa tunnollinen kouluttaja.  

Kunnianhimo; ”Minä en ole kunnianhimoinen, mutta minusta saattaa tulla sellainen” pohtii kouluttaja miettiväisenä. ”Millälailla minun pitäisi olla kunnianhimoinen? Jätän vehnän, luen, käyn lenkillä, tee läksyt eli päivän rutiinit. Voisin olla kunnianhimoinen ja asettaa tavoitteet, ei vain haaveita. Kun on kunnianhimoa ei unelmakartta riitä, tulee olla tavoitteita siihen, mihin olet menossa.” Taitava kouluttaja haastaa meitä niin, että en meinaa tuolissa pysyä.

Innostava yhteisö; Mistä te tiedät, onko meillä innostava yhteisö? Tähän häneltä tulee helppo neuvo: ”Se ei onnistu muuten kuin tulemalla mukaan koulutuksiin, niin näet." Ja sitten saamme vielä arvoanalyysin loppulauseen:"Tosi mielenkiintoiset nämä arvot, kun näitä käy miettimään.” päättää hän arvokkaasti. Tästä tulee mieleeni Matti Alaluhdan kirjasta neuvot ja suunta tulevaisuuden tekijöille, nuorille ja tämä sopii kyllä mielestäni ihan kaikille.

johtajuus.jpg

”Kun tekemisellä on kirkas suunta ja selkeät tavoitteet, työ on merkityksellistä ja siten myös motivoivaa. Me tarvitsemme Suomessa nyt uskoa itseemme ja rohkeutta tarttua asioihin ennakkoluulottomasti. Meidän tulee ymmärtää, että positiivisuuden voima vie aina pidemmälle kuin turhautuminen, oli tilanne kuinka vaikea tahansa. Positiivinen asenne avaa aina uusia mahdollisuuksia. Meidän on opittava näkemään asioista uusista näkökulmista ja meidän on luovuttava vanhoista tavoista toimia, niin tuskallista kuin se joskus onkin. Meidän on pysyttävä tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuksia, ja jokaisen tulee tarttua mahdollisuuksiin. Mikään ei elämässä ole koskaan varmaa, mutta tulevaisuuteen voin lähes aina vaikuttaa omilla teoillaan, oli tilanne kuinka vaikea tahansa. Vaikuta sinäkin!”

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjä, arvot, tavoitteet, yhdessä, ilo

Opettajayrittäjä - Unelmoi

Tiistai 11.9.2018 klo 22:54 - Marjut Helvelahti opettajayrittäjä

”Kaikki lähtee siitä, että me aletaan unelmoimaan.” aloittaa Markku Räty tiimiyrittäjäkoulutuksen hotelli Kimmelin Pressi salissa tiistai-iltana. Istun eturivissä, sillä olen valmistutunut kuulemaan ja imuroimaan joka vinkin, neuvon, sanan, kuvion ja diojen tekstit sekä kuvatkin. Kun katson taakse jäänyttä viikkoa keskiviikosta tänä tiistaihin, niin opettajayrittäjän elämäni on ollut unelma-asian ympyröimää.  

Keskiviikko 5.9. Suomalaisen yrittäjän päivä  IMG_6437.jpg

”Marjut, mikä on sinun unelmasi?” kysyy kollegani Heli Petsalo, kun olemme juuri saapuneet Himokselle lähes autioon mökkikylään. Syyskuun alussa ei laskettelijoita näy, mutta kun katselen kaunista syksymaisemaa terassilta, niin näen golfkentällä pari pelaajaa keskellä sumuverhoa, jonka läpi aurinko lähettää muutamia säteitä meidän iloksi. Mieleeni tulee hetket Helsingin kauppakoreakoulun (nykyinen Aaltoyliopisto) Pienyrityskeskuksessa, kun ”synnytimme” akateemisia pienyrityksiä innolla kirjoittaen pitkiä liiketoimintasuunnitelmia – minun oli täydet 125 sivua. Silloin emme unelmoineet, mutta onneksi työskentelimme tiimeissä ja pääsimme tutustumaan eri tieteenaloilta valmistuneisiin opiskelijoihin, joista minuun vaikutuksen tekivät Sibelius Akatemiasta ja psykologian tiedekunnasta mukaan tulleet henkilöt. Silloin 1990 luvulla korkeakouluista tai yliopistoista valmistuneiden opiskelijoiden valikoitu ryhmä pääsi starttaamaan Akateemista pienyrittäjätutkintoa, joka suoritettiin silloisen Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa, Linnunlaulussa. Kaikilla meillä oli lopputyönä oman yrityksen perustaminen, joten kaikki 50 osallistujaa perustivat yrityksen toimintavuoden päätteeksi. Meidät, uudet akateemiset pienyrittäjät, vietiin juhlistamaan omien uusien pienyritysten syntymistä minigolf-kentälle. Ohjaajamme ja tieteenharjoittajat kertoivat meille nauraen, että isojen yritysten ja konsernien yrittäjät ja johtajat tekevät päätöksiä golf-kentällä ja kun te olette pienyrittäjiä, niin te treenaatte nyt samaa asiaa mini-golfkentällä. Näin uusi yritykseni Tiliasema Helvelahti sai neljä ensimmäistä asiakasta. 

IMG_6491.jpg

Huomaan vastaavani Helin kysymykseen nopeasti ja vastaus on unelma, jota viimeksi olin pyöritellyt ja ajatellut – tai jotakin sinnepäin. Myös kollegani opettajayrittäjä Sanna Lappalainen kertoo pohtien unelmansa. Olimme juuri olleet Jyväskylässä Tiimiakatemiassa ja tavanneet perustaja Tuomas Partasen, joka kertoi meille, miten hänen unelma tiimioppimisen pedagogiikasta on toteutunut. Tunnen olevani keltanokka tiimipedagogiikassa, mutta innostus on huipussa. Meidän reissun tavoitteena on saada Tiimiakatemiasta ja Jämsän Gradian ammattiopiston yrittäjyyden oppimisympäristöstä uusia ideoita, suuntaa, askelia ja energiaa ProRiverian syksyn starttiin. Paluu ajomatka Jämsästä Joensuuhun täynnä tunnelmaa. Kaksi naista kannettavat tietokoneet sylissä ja minä auton ratissa, pää täynnä unelmia ja ideoita sekä vastustamaton vimma viedä niitä kehitettäväksi eteenpäin. Kiitos Gradian väki ja Tiimiakatemian Johannes Partanen.

Kesäisen syyskuun viikonloppu huipentui sunnuntai-iltaan ja meidän tiimiyrittäjien avoimeen unelmavalmennukseen. Mindfullness harjoituksen jälkeen pääsimme itse asiaan ja muistin, että polku unelmien luo ei ole helppo. Kun ensimmäisen kerran olin talvella 2018 Marjut ja Markku Rädyn järjestämässä unelma workshopissa, niin en saanut unelmistani kiinni. Tavoitteita olin saanut kirjattua, mutta missä piilossa sisälläni olivat unelmat? Sain kuin sainkin silloin Joensuun Peltolassa, kerhohuoneella, lumipyryn ulkona tuiskiessa tiet umpeen ja autoni piiloon, unelma aarrekarttaan kauniita kesäisiä maisemakuvia ja rentoja tekstejä.

IMG_6548.jpg

Katselin sitä ja mietin, että onko unelmani tuolla vuorissa ja vuoristojärvessä, meressä ja palmuissa vai kesäisessä metsässä. No, ainakin luonnossa päättelin. Samassa muistin, mikä oli tuonut minut tänne Pohjois-Karjalaan – unelma! Kanneljärven opistolla elokuussa 2013 yrittäjyysleirillä yleisön edessä paljastin unelmani: joskus vielä haluan kokea ja nähdä Pohjois-Karjalan luonnossa, Koitereen rannalla, kaikki vuodenajat - syksyn, talven, kevään ja kesän. Unelmilla on tapana toeutua. 

IMG_6529.jpg

Nyt, syyskuussa 2018, olin päättänyt valmistautua etukäteen, jotta pääsisin sellaiseen unelmaherkkään tilaan tai edes unelmoinnin alkulähteelle. Unelmien löytämiseen löysinkin monta tapaa. Jotkut henkilöt kirjoittavat niitä päiväkirjaansa. Toiset tekevät opastavia aarrekarttoja, joissa he kuvin ja sanoin selittävät haaveitansa. Monet suuret, kansainväliset johtajat ja menestyjät ovat käyttäneet Brian Maynen Goal Mapping menetelmää. Siihen heittäydyin vuosi sitten. Innostuin piirtämään ja värittämään oikealle aivopuoliskolle kohdennettua puolta yhtä ahkerasti kuin sarjakuvalehteä, jota tein koululaisena kuvaamataidon tunnilla. Näin siis oikea aivopuoliskoni ymmärtää kirjoittamani tavoitteeni ja erityisesti päätavoitteeni. Unelmakouluttaja Marika Rosenborg neuvoo että, mitäpä jos kysyisit kaveriltasi, mistä hän unelmoi? Minulle tämä neuvo toi tulosta käänteisesti, kun Heli kysyi minulta, mitä unelmoin.

 Aloin hahmottelemaan unelmiani ja pysähdyin miettimään rehellisesti, mikä elämässäni on tärkeää, olenko saavuttanut sen, mitä olen halunnut vai en? Huomasin, että olen unelmoinut liian realistisesti. Nyt pitäisi visioida päähäni suurempi unelma ja tavoite, mitä kohti haluan kulkea. Aloin etsiä syitä, miksi haluan sinne päästä? Mietin, kuunelin, katsoin ja yritin nähdä, tuntea ja kuulla oman unelmani.

IMG_5871.jpg

Apuna käytin kysymyksiä

1.Mikä on kutsumukseni, intohimoni?   

Se liittyy valmentamiseen, yrittäjyyteen, tiimiyrittäjyyteen, auttamiseen ja yrittäjyyskasvatukseen. Nuorempana se oli urheilu ja siihen liittyvät asiat mm. valmennus

2.Mistä minä haltioidut?

Siitä, kun saan ihmisten potentiaalit ja kyvyt esiin ja käyttöön. Ja kun pääsen kauniiseen luontoon ja matkustelemaan maailman eri puolille. Nuorempana nämäkin toteutuivat urheilun parissa.

3.Mikä saa minut loistamaan? IMG_5742.jpg

Se kun näe, että ihmiset ja tiimit onnistuvat ja menestyvät, ja olen ollut mukana tässä matkassa. Vau!

4. Mitä pitäisi tapahtua, että olisin onnellisempi ja tyytyväisempi elämääni?

Tätä lähden unelmoinnin kautta etsimään.

Tuleeko sinulle näihin kysymyksiin vastaukset nopeasti vai ei ollenkaan? Testasin muutaman opettaja- ja yrittäjäkollegan kanssa. Ei tullut helposti, mutta pohdinnan jälkeen vastauksia alkoi löytyä.

Unelmat kertovat syvimmistä tarpeistamme, kunhan annamme niiden nousta pintaan alitajunnan syövereistä. Aidon unelman täyttyminen lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Unelmat tulevat todeksi, kun meillä on avoin asenne elämään ja luottamus onnistumisen mahdollisuuteen. Unelmilla on väliä. Sain tehtyä unelmataulun, oikeastaan kaksi, joita nyt ihastelen päivittäin. Unelmilla on tapana toteutua.

IMG_6546.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiimiyrittäjyys, unelmointi, tavoitteet

Onnistumisen taito haltuun pelaten

Tiistai 7.6.2016 klo 15:29 - Marjut Helvelahti

Onnistumisen Taito epeli

Onnistumisen Taito peli syntyi nuorten Tulevaisuuden Polku valmennuksen jatkeeksi ja tavoitteena on saada siitä nuorille omatoimivalmennus omaan tulevaisuuteen.  Aluksi tavoitteena oli saada osallistuvat nuoret kertaamaan ja toistamaan Tulevaisuuden Polku valmennuksen antia. Tavoitteena on, että nuoret voivat pelaamalla luontevasti ja rennosti tutustua oman tulevaisuuden polun merkityksellisiin etappeihin. Onnistumisen Taito peli on hyötypeli, jossa opitaan elämässä onnistumisen ja menestymisen taitoja. Tämä peli tuo esiin sen, että jokainen voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja siihen tarvitaan työkaluja, joita voi oppia käyttämään Onnistuminen Taito pelin kautta. Onnistumisen Taito peli on kehitetty erityisesti nuorille. Kuka tahansa voi kehittää itsestään elämässään onnistuvan ihmisen ja oppia saavuttamaan tavoitteensa. Meillä ihmisillä on onnistumisen tai menestyksen vietti – sisään rakennettu tarve onnistua, menestyä elämässämme. Meidän tulee tehdä päätös tavoitteista ja oppia saavuttamaan ne. (Tracy 1999, 113) Pelaamalla näidenkin asioiden oppiminen tapahtuu elämyksellisesti ja pelaajaa aktivoiden. Pelikokemus jättää vahvan muistijäljen. Kun palaamisen into ja pelistä nauttiminen antavat nuorille motivaatiota, se vie heidät kohti hyviä saavutuksia. (Goleman1997,110)

Onnistumisen Taito pelin sisältö on rakennettu yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan Lehtonen yrittävän käyttäytymisen ydintekijöitä ja avainkomponentteja hyödyntäen. Yrittävän käyttäytymisen ydintekijöistä valitsin seuraavat neljä: motivaatio, itsesäätely, itsetehokkuus ja tulevaisuusorientaatio. ( Koskinen 2015, 66) Valitsin nämä Onnistumisen Taito peliin, koska perehdyin Sirpa Koskisen tutkimukseen ja hänen tutkimuksien mukaan näillä on vaikutusta eniten nuoren opiskelu ja työuraan. Onnistumisen Taito pelin koodaukseen tarvittiin neljä kategoriaa, joten myös tämän osalta asiat kohtasivat hyvin.

Yrittävän käyttäytymisen avaintekijöitä motivaatio, itsesäätely, itsetehokkuus ja tulevaisuusorientaatio. Lähdin aukaisemaan näitä peliin kysymysten ja vastausten muodossa. Löytääkseni näitä kategorioita avaavia, eteenpäin vieviä, kehittäviä sekä kyseiseen aiheeseen sopivia kysymyksiä ja vastauksia sekä tehtäviä, tutustuin Peavy- haastattelun kysymyksiin, Sinä päätät millaiset jäljet jätät – valmennukseen, yrittäjien valmennusiin, saavuttamisen psykologiaan ja menestyksen valmennuksiin, yrittäjille ja yritysten henkilökunnille järjestettävään jaksamisen ja menestyksen valmennuksiin, Self Leadership- valmennuksiin sekä mm. itsensä johtamisen koulutuksiin. Onnistumisen Taito pelissä tavoitteena ja tarkoituksena on, että toisto tuo uuden tavan ajatella ja näin uuden toimintatavan astella kohti tavoitteita tai muistuttaa nuorta pienistä askelista kohti tavoitteita ja unelmia.               

Lähteet tämän päivän blogin osalta

Goleman D.1997. Tunneäly lahjakkuuden koko kuva. 1997 Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava

Koskinen S. 2015 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka vaativassa erityisopetuksessa, Itsesäätelytaitojen kehittäminen ja tulevaisuusorientaation vahvistaminen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan keinoin, Tampereen yliopisto, Tampere 2015: Suomen Yliopistonpaino Oy – Juvenes Print

Tracy B. 2005. Dedicated to Developing Human Excellence. 1999. San Diego, California, USA: Brian Tracy International, Brian Tracy, Brian Tracy & Trainers` House

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onnistuminen, tavoitteet

Tulvaisuuden polku valmennus ja Onnistumisen taito peli

Maanantai 6.6.2016 - Marjut Helvelahti

Haluatko suunnitella ja askeltaa itse omaan tulevaisuuteesi?

Mikä minusta tulee isoa?  Mitä haluaisin tehdä? Minkälainen on unelmani elämä? Alkaisinko yrittäjäksi? Mikä opiskelupolku sopii minulle? Minustako yrittäjä jne. haasteisiin lähdetään etsimään vastauksia ja mahdollisuuksia Tulevaisuuden polku valmennuksella.

 Tulevaisuuden polku valmennuksessa käytetään yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan, jossa keskiössä on opiskelija ja hänen vahvuudet sekä vaikuttamisen mahdollisuus omaa opiskeluun ja tulevaisuuteen. Siinnä on mukana myös pelipedagogiikan antamia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden Polku valmennuksessa opiskelijan saa tietoja, taitoja ja harjoitusta tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen.

Tulevaisuuden polku valmennuksen ydin on yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja pelipedagogiikka sekä saavuttamisen psykologia, johon pohjautuu myös monet yrittäjä- ja yritysvalmennukset. Tavoitteena on yhdistää ja muokata näitä nuorille sopivaksi.  Onnistumien Taito pelin kategoriajako on tehty Lehtosen yrittävän käyttäytymisen ydintekijöitä: motivaatio, itsetunto. itsesäätely ja tulevaisuusorientaatio. Näiden vuorovaikutus kulkee  Zimmerannin syklissä eli ennakointi, suoritus ja itsereflektio. Valmennuksen lähtökohtana on Lehtonen&Lehkonen nuoren tarpeista lähtevä yrittäjyyskasvatuksen malli. 

Tavoitteenani oli arvioida, miten Tulevaisuuden Polku valmennus sekä siihen sisältyvät pelit saivat nuoren motivoitumaan ja asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, joita hän oli itse asettanut. Syksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 kehitettiin valmennusta, niin että aloitettiin henkilökohtaisesta valmennuksesta. Kevään aikana alkoivat ryhmävalmennukset. Mielestämme nämä työkalut ovat helpottaneet nuorten käsitystä siitä, että hän voi itse vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja tulevaisuuteensa työelämässä ja elämässä. Parempiin arviointeihin päästään kun valmennusta on käytetty pidemmän aikaan ja nuoret ovat pelanneet säännöllisesti Onnistumisen Taito peliä.

Tulevaisuuden polulla askelletaan jokaisen omilla askeleilla. Jokainen nuori kulkee itse omaa polkuaan, mutta yhdessä muiden kanssa. Opettaja, ohjaaja toimii future coutsina. Polulla on mm. seuraavia askelia

Minä tänään ja tulevaisuudessa sekä unelmani

Taitojen ja lahjakkuuksien kartoitus ja selvittäminen

Self Leadership – miten opin ohjaamaan itseäni

Minun rohkeuden huippuni

Pop – up päivä oman valinnan mukaan

Tulevaisuuden polku on hyvä työkalu ryhmän ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä hyvä jatko opinto-ohjaukseen esimerkiksi kouluallergikoille, toiminnallisille nuorille ja eritysopiskelijoille sekä syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulevaisuus, tavoitteet, yrittäjämäinen ajattelelu ja toiminta