Asenne - yrittäjän mieli

Keskiviikko 8.1.2020 klo 22:11 - Marjut Helvelahti, mahdollistaja, kannustaja, innostaja

Mahtavaa! Sain aloittaa tämän vuoden lukemalla Perttu Pölösen kirjan Tulevaisuuden lukujärjestys. Odotin kirjan ilmestymistä syksyn 2019 ja muistelin vuosien takaista Nuori Yrittäjyys ry:n 2014 Uskalla Yrittää finaalia, jossa nuori Perttu Pölönen oli esittelemässä sävelkelloaan.Tuelvaisuuden_LJ.png

Istuin Ahlmanin opiston opettajien kanssa ja keskustelimme heidän pedagogisesta osuuskunnasta, joka oli palkittu Suomen Yrittäjät ry:n yrittäjyysopetusmenetelmä kilpailussa Taitaja finaalissa.  Silloin estradille astui nuori Perttu Pölönen. Hän oli voittanut Innolukio – kilpailun ideallaan sävelkello ja maaliskuussa 2013 Tutki–Kokeile–Kehitä-kilpailu ja syyskuussa EU:n nuorten tiedetutkijoiden EUCYS-kilpailu. Sen kautta hän pääsin Tukholman Nobel-viikoille ja tapasin Nobel-voittajia. Lumouduin kuuntelemaan nuoren keksijän tarinaa, miten hän oli kirjastossa äitiä odottaessaan tutkinut musiikin teorian kirjoja, ja niiden pohjalta saanut idean sävelkellosta. Katselimme pahvista tehtyjä sävelkelloja: pianolle, akustiselle kitaralle ja sellolle. Pääsin silloin pitelemään kädessäni sävelkelloa ja olin haltioissani loistavasta ideasta. Saimme jopa kokeilla, miten niiden kanssa voi oppia. Ja minä olin nuorena tankannut musiikin teoriaa nuoteista, ja nuottivihko oli ollut tärkeässä roolissa. Perttu Pölönen kehitti sävelkellon omiin tarpeisiinsa. Se oli ja on apuväline musiikin oppimiseen ja opettamiseen. Perustellusti ja oikeutetusti Perttu Pölönen nimitettiin vuoden 2014 Slush-tapahtumassa vuoden luovimmaksi suomalaiseksi.

 

Kirjassaan Perttu Pölönen kirjoittaa, että yrittäjyys on vastuunkantoa, oma-aloitteisuutta ja itsensä johtamista. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää yrittäjän asennetta. Hän huomauttaa, että tulevaisuudessa me kaikki saatamme olla yrittäjiä – enemmän tai vähemmän. Ajatellaan yrittäjyyttä toimeentuloa tai y- tunnusta laajempana asiana. Yrittäjyys on ajattelutapa. Perttu Pölöselle yrittäjämäisessä ajattelutavassa ensiksi identifioidaan ongelma, sitten luodaan visio sen ratkaisemiseksi ja sen jälkeen toteutetaan suunnitelma – yhdessä tiimin kanssa.  Tulevaisuudessa työelämä vaatii oma-aloitteisuuta ja kykyä tehdä yhteistyötä. Siis todellisuudessa olemme kaikki jo yrittäjiä! Yrittäjän asennetta pitää vain vahvistaa.

 Joensuussa Riveriassa Asenne projektin tavoitteena on yhteistyössä, tekojen kautta luoda yrittäjämäinen ajattelutapa ja toimintakulttuuri, jossa opiskelijoiden asenne vahvistuu ja kasvaa vetovoimatekijäksi. Elokuussa 2019 startannut Asenne projekti on kiertänyt Riverian kampuksilla tuoden Suomen huippu valmentajia Pohjois-Karjalaan innostamaan opiskelijoita ja henkilökuntaa yrittäjämäiseen asenteeseen.  

Yrittäjyys on paljon vanhempi asia kuin ajattelemme ja syvemmällä meissä kuin olemme ehkä tajunneet. Ennen vaihdettiin osaamista ja taitoja toisten tarpeisiin ja päinvastoin. Lasketaanko se yrittäjyydeksi?

 LJ_Tulevaisuus.png

Yrittäjyys on veteen piirretty viiva. Tulevaisuuden lukujärjestys kirjassaan Perttu Pölönen nostaa esiin säveltäjä Mozartin. Oliko hän yrittäjä, koska hänen musiikin säveltäjän työprosessiin kuului mm. soittajien rekrytointi, konserttisalin varaaminen, lippujen myynti ja palkan maksu soittajille. Näiden jälkeen Mozart sai oman osansa. Ja sitten kaikki uudestaan ja tuote oli sinfonia, ja asiakkaita olivat kuuntelijat ja kumppaneita esim. orkesterit ja hovi. Pertun sanoin: Kyse oli ongelman tai tarpeen identifioimisesta, vision luomisesta ja ratkaisusta yhdessä tiimin kanssa.  

 

Markkinatalous on ohjannut meitä määrittelemään yrittämisen liiketoiminnan kautta, mutta tulevaisuudessa meidän tulisi oppia laajentamaan tätä määritelmää. Kun nimeämme maailmaa muuttaneita merkkihenkilöitä esimerkiksi Steven Job, Mark Zuckerberg, Bill Gates, J. K. Rowlingin. He ovat  yrittäjiä ja J. K. Rowlingin myös englannin kielen opettaja. Ja kun mietimme samaa historiasta, niin tulee mieleen esimerkiksi Einstein, Sokrates, Edison tai Leonardo da Vinci. He olivat filosofeja, tutkijoita ja taiteilijoita. Vaikka historian henkilöt eivät ole jakaneet osinkoja yrityksensä kautta, eivät he olleet vähäpätöisempiä kuin mainitut yrittäjät. Heillä kaikilla oli yrittäjän mieli, sillä he loivat jotain merkittävää. Perttu Pölösen sanoin viesti meille ja varsinkin tämän päivän nuorille: ”Omistitpa yrityksen tai et, sinun sisälläsi asuu silti yrittäjä.” Itse ihastuin ilmiasuun yrittäjän mieli.

 Nimeton_Yrittajyys_peli.png

Nämä samat asiat tulee hienosti esille Nuori Yrittäjyys ry:n yrittäjyyskasvatuksen Oma juttu ohjelmassa, jossa tehdään löytöretki omien vahvuuksien ja yrittäjämäisten taitojen tunnistamiseen. Oma juttu ohjelma startataan Yrittäjyyspelillä, jossa päästään avaamaan ja laajentamaan yrittäjyyden käsitettä historiasta, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen hauskasti pelillisin keinon. Mukaan tempaava ohjelma ja peli, jota suosittelen kaikille. Sopisi vaikka henkilöstön kehittämispäiville, ideariihen alustukseksi, tuotekehityksen ja ideapajan starttiin, hissipuheen treenaamisen vauhdittamiseksi.

 

Tulevaisuudessa monet taistelevat samoista töistä. Yrittäjyys korostuu tilanteessa, missä tarjontaa on paljon, mikä pakottaa sinut tekemään kovasti töitä tullaksesi valituksi kaikista ehdokkaista. Kun globaali koulutustaso nousee, tulevaisuudessa myös kehittyvissä maissa on yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. Tällaisessa ympäristössä yrittäjämäinen asenne on ensisijaista, sillä silloin sinun tulee osata löytää sopiva työ, myydä osaamistamme, etsiä mahdollisuuksia ja tuottaa tyytyväisiä asiakkaita.

 

Yrittäjyyttä ja tiimityöskentelyä pitää opettaa ja oppia, koska tulevaisuuden työelämän tulee pirstaloitumaan. Yrittäjänä olet vapaa tekemään omista taidoista ja kiinnostuksen kohteesta itsellesi työura. Meidän pitää kannustaa toisiamme yrittämään ja ottamaan riskejä. Kyse on uskalluksesta, unelmien toteuttamisesta ja kovasta työstä. Tulevaisuudessa yrittäjyys tulee korostumaan elämän tapana. Lapsille ja nuorille tulisi luoda tilaisuuksia, joissa he pääsisivät harjoittelemaan taitoja myydä ideoita tai tuotteita. Perinteisen Kevätpörriäisen ja partiolaisten kalentereiden myynti on saanut rinnalleen yrittäjyyskasvatuksen polut. Yrittäjyyteen innostaa mm. 4H yhdistys ja Nuori Yrittäjyys ry:n yrittäjyyskasvatuksen opinto-ohjelmat ja tapahtumat. Nuori Yrittäjyys ry vaikutta toiminnallaan lasten ja nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoihin. Se on myös yhteistyökumppani koulutuksen järjestäjien, päätöksentekijöiden, yrityselämän ja nuorten välillä ja tarjoaa opettajille opetussuunnitelman mukaisia työvälineitä työelämätaitojen ja yritteliäisyyden opetuksen tueksi esiopetuksesta korkea-asteelle.

Futuristi Perttu Pölönen julistaa: "On historian paras aika olla yrittäjä – Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu. Tee sellaista, joka saa vanhan näyttämään tyhmältä.” Futuristi, yrittäjä, säveltäjä Perttu Pölönen kehottaa vanhojen toimintamallien murtamiseen ja mullistamiseen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulevaisuus, yrittäjän mieli, yrittäjämäinen ajattelutapa,

Suomalaisia innovaatiota

Lauantai 30.3.2019 klo 17:06 - Marjut Helvelahti opettajayrittäjä

Aurinkoinen syyspäivä Itä-Suomessa ja autoni kaartaa Ilomantsin tIMG_5622.jpgieltä kohti metsästäjien laavua ja isoja hiekkakuoppia. Tänään pääsevät Heinävaaran koulun lapset metsään oppimaan luonnosta, metsässä liikkumisesta, koirista, jäljistä ja monista muista asioista. Meillä on nuoriso- ja yhteisöohjaaja opiskelijoiden kanssa jokamiehenoikeus rasti. Olemme valmistaneet metsään kuusien ja mäntyjen ympäröimälle sammalmättäälle tarinapaikan odottaen lasten avaavan jokamiehenoikeudet metsäisiä satuja kertoen. Ensimmäinen viiden alakululaisen ryhmä tulee paikalle. Katselun ja pienen kiertelyn jälkeen nokinen kahvikannu alkaa kiertää kädestä toiseen ja tarina, miten perhe metsäretkellä haki purosta ja metsän lähteestä vettä kahvikannuun, alkaa alakoululaisen tytön kertomana. Poika jatkaa, että keräsimme risuja ja haimme kiviä, jotta saimme nuotion tehtyä. Tarina jatkuu ja kirjoitamme tarinaan vihkoon ja luen sen lapsille. Sitä tarkennetaan, että puro oli siellä mäen alla ja kävelimme kivillä, jotta saimme puhdasta vettä jne.  Jokaiselta alakululaisten tiimiltä saamme uuden tarinan, milloin punaisesta hiirestä, milloin roskista metsässä tai kummallisesta ”yksityistie” kyltistä.  Enempiä ajattelematta olimme käyttäneet tässä Suomalaista innovaatioita, sadutusta.  

Ilkka Taipale, Sata innovaatiota Suomesta, kuinka Suomesta tuli Suomi – poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä. Oletko ajatellut, mitä yhteistä on yksikamarisella eduskunnalla ja astian kuivauskaapilla? Tai äitiyspakkauksella, maksuttomalla kouluaterialla ja jokamiehen oikeudella. Ne ovat kaikki innovaatioita Suomesta.   

Sadutusmentelmä on merkittävä suomalainen yhteisöllisyyttä edistävä sosiaalinen innovaatio. Varusteena tarvitset vallankumouksellisen suhtautumisen ihmiseen, niin lapseen kuin aikuiseen - ja luottamuksen siihen, että jokaisella ihmisellä on henkilökohtaisesti tärkeää sanottavaa. Saduttaja tarvitsee kynän ja paperin. 

Menetelmä koostuu neljästä vaiheesta

  1. arvioinnista vapaa kuunteleminen
  2. tarinan sana- ja äännetarkka kirjoittaminen
  3. sen lukeminen
  4. kertojan toivomien korjausten tekeminen

Sadutus on vuorovaikutustapahtuma, jossa saduttaja pääsee ihmisen sisäisen dialogin osapuoleksi. Kun vuorovaikutus on arvioinnista vapaa, se antaa mahdollisuuden kertojalle asettaa sanansa niin, että ne aidosti heijastavat hänen omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Hiljaiset saavat äänensä kuuluviin ja puheliaat kiinnostuvat kuuntelemisesta.

mielivaeltaja.jpg

Opiskelija Seija Myllymäki kuvasti mieltään saduttamalla:

Se katseli numeroita vihreällä taululla ja tiesi, että sen pitäisi pysyä siinnä. Se oli jo kuitenkin laskeutunut lasin läpi vihreän nurmikentän keskelle. Kentällä kasvoi kukkia ja taivaalla tanssahteli perhosia. Se halusi olla perhosten mukana ja juoksi kevyin askelin niiden perässä pitkin metsäpolkua.

Taivaalta se näki alhaalla turkoosin meren. Liitovarjo liukui eteenpäin läpi ilman ja alla avautuva maisema oli lumoava. Siintävä hiekkaranta jatkui länteen niin pitkälle kuin silmä kantoi. Liitovarjo laskeutui kuin itsestään ihan veden rajaan niin, että vaeltajan varpaat hipoivat läikkyviä aaltoja.

Vaeltaja jatkoi matkaansa läpi kaiken. Se sukelsi kalojen luokse ja pystyi uimaan nopeampaa kuin miekkakala. Se kävi ritarien luona vetäisemässä miekan irti suuresta kivestä. Se kävi Afrikassa ratsastamassa seeproilla, päiväntasaajalla hyppimässä puusta puuhun apinoiden kanssa ja Lapissa juomassa kuksalla vettä kirkkaista puroista, jotka noruivat tuntureiden läpi.

Vaeltaja karkasi aina ilman lupaa. Joskus se ajautui pitkinkin seikkailuihin tahtomattaan. Se pursui halua matkustaa määrätietoisesti, mutta usein poukkoili sattumanvaraisesti kaiken rajalla. Nyt se aikoi tarkalleen pysyä paikallaan ja keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtui. Tämän vaeltajan nimi on Mieli.

IMG_9703.jpg

Saduttaa voi kaksin tai ryhmässä. Saduttaa voi tarina tarinalta tai ryhmän yhteistä satua kehitellen. Saduttaa voi kirjoittaen, piirtäen tai säveltäen.

Menetelmää on käytetty yli kolmekymmentävuotta ja sovellettu eri-ikäisten ihmisten kesken kotona, neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, kirjastossa, sairaalassa, vanhainkodissa ja taidenäyttelyssä, lasten kesken ja aikuisten työkokouksissa, koulutuksessa ja terapiatyössä, kansainvälisyyskasvatuksessa ja solidaarisuustyössä. Kaikkialla menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia. 

Heinävaaran koululaisten kanssa toteutimme ja teimme tutuksi toistakin Suomalaista innovaatioita – Jokamiehen oikeutta. Se on ikivanha maan tapa ja osaksi lainsäädäntöön perustuva oikeus käyttää toisen maa- tai vesialuetta maanomistussuhteiden sitä estämättä. Ehkä perinteisin jokamiehenoikeuden muoto on kulkeminen toisen maalla. Marjastus, sienestys ja kukkien poiminta on hyvin tyypillinen jokamiehenoikeuden muoto. ”Nämä oikeudet eivät ole vain Suomen kansalaisten etuoikeus, sillä tämä ikivanhaa perua oleva sosiaalinen innovaatio on tarjolla myös Suomessa vieraileville ulkomaalaisille.” vakuuttaa Juha Korkeaoja, maa-ja metsätalousminisSienet.jpgteri   2003-2007.

Tämä mahdollistaa siis kuumimman trendin eli luonnossa liikkumisen. Hiljaisuus on myös nouseva hyvinvointitrendi. Suomen pinta-alasta 80% voidaan tutkimusten mukaan luokitella hiljaiseksi alueeksi. Hiljainen ympäristö ja meluttomuus on luksusta. Pohjois-Karjalassa voin aloittaa jokaisen päivän luksuksella. Aloitin tänäänkin päiväni luksuksella, aamulenkillä luonnossa.

Talviaamu.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sadutus, luonto, mieli